Kuvaus
Kevyet Mullat julkaisi keväällä 2015, laajan vierailijajoukon kanssa koostamansa levyn nimeltä Mylsä. Sen kaikki viisitoista kappaletta liittyvät tavalla tai toisella kymenlaaksolaiseen Myllykoskeen – noin 6000 asukkaan teollisuustaajamaan, jonka merkittävin työnantaja oli vuonna 2011 ovensa sulkenut paperitehdas. Mylsälevyllä haluttiin kuvata myllykoskelaisten elämää ja tuntoja, sekä rakennemuutoksen vaikutusta yhden työnantajan varassa eläneessä taajamassa. Monelta osin näitä ajatuksia mielletään yhteneväisiksi myös monen muun suomalaisen paikkakunnan ja niiden asukkaiden keskuudessa. Näiden laulujen toivotaankin yltävän vallan yleispäteviin merkityksiin ja ulottuvuuksiin.
Alkuperäinen idea levystä tuli entisistä ja osin nykyisistäkin myllykoskelaisista koostuvalta Myllykoskiklubilta, joka tuttavallisemmin tunnetaan nimellä Mylsä-lupi. Levyä on tehty tiiviissä yhteistyössä heidän kanssaan ja kappaleita on työstetty pitkälti lupilaisten tarinoiden ja muistojen pohjalta.
”Härmäkantria monelta kantilta esittelevä pitkäsoitto on parhaimmillaan, kun tyyli on vapaa ja villi. Tapsa Kojo erottuu porukasta laulutulkinnallaan, Marko Ahon ragtime kilkkaa imevästi ja Tarja Hautamäen Kukkahousut on helppoudessaan loistava.” ****/5
Markku Makkonen / Aamulehti
”Kevyiden Multien soiton ydinmehu on puristettu amerikkalaisen kantrimusiikin kaanonista. Kuulaat stemmat, hammond-urku, piano, steel-kitarat ja huuliharput on sovitettu kokemuksella, ja vaihtelua löytyy sekä biisien sisältä että koko levyn mitalta.”
Jemo Kettunen / Karjalainen
Mylsä-lupi aktiivi ja mies tämän levyn takana Emppu Kupari kertoilee levyn taustoista näin:
Arto Pajukallio soitteli minulle loppuvuodesta 2012 ja kertoi Kevyet Mullat -yhtyeen harkitsevan Äimän Vanhojen omppopuiden levyttämistä. Hän muisti aiemmat keskustelumme kiinnostuksestani tehdä jonain päivänä Myllykoski-aiheinen levy ja kysyi oliko ajatus yhä ajankohtainen. Jos on, niin Vanhat omppopuut säästetään siihen.
Sanoista tekoihin: ensimmäisenä aiheesta keskusteltiin Kevyiden Multien kanssa ja kaikki kiinnostuivat ajatuksesta välittömästi. Vaikka levyllä kerrotaankin tarinoita Myllykosken ja sekä nykyisten että entisten myllykoskelaisten näkökulmasta toimii tämä peilinä rakennemuutoksen vaikutuksiin myös laajemmin.
Lauluntekijöitä tuli mukaan myös Kevyiden Multien ulkopuolelta. Tarja Ranisen toimittama kirja Paperitehtaan kasvattama kylä toimi hyvänä inspiraation lähteenä useille ei-mylsäläisille lauluntekijöille.
Levylle haettiin materiaalia myös paikallisen median välityksellä. Asia on ollut esillä Radio Suomen Kymenlaakson alueradiossa, Keskilaaksossa ja Kouvolan Sanomissa. Musiikillista materiaalia tarjottiin paljon, ja valituista lauluista pyrittiin kokoamaan teemaa monipuolisesti tarkasteleva kokonaisuus. Paljon hyviä kappaleita jäi tässä yhteydessä käyttämättä: ehkä nekin tulevat vielä ajankohtaisiksi.
Levyn tuottajana ja taiteellisena visionäärinä uurastanut Arto Pajukallio muistelee puolestaan näin:
Uusista Myllykoski-aiheisista lauluista koostuvan albumin tekeminen koettiin paradoksaalisen houkuttelevaksi myös siksi, että Kevyet Mullat on perustettu ja profiloitunut nimenomaan jo aiemmin tehdyn suomenkielisen kantrin kierrätysorkesteriksi. Ryhmän soittajistokin tulee Valtimolta, Joensuusta, Outokummusta, Tampereelta ja Helsingistä, eikä kenelläkään ole juuria tai omakohtaista kosketuspintaa Myllykoskelle. Tosin juuri albumin äänitysten alla ryhmän uudeksi rumpaliksi pestattiin Juha Virta, joka aikoinaan tuli musiikkipiireissä tiedetyksi Rockin SM-kilpailujen keskisarjan vuonna 1978 voittaneen kouvolalaisen Haukka-yhtyeen jäsenenä.
Mylsä on mylsäläisille merkityksekäs ja ainutlaatuinenkin paikka, aivan samoin kuin ovat monet muutkin taajamat omille kasvateilleen. Kulttuuriset murrokset ja yhteiskunnalliset rakennemuutokset koettelevat lukuisia paikkakuntia, joiden asukkaat jakavat yhteneväisiä tuntoja ympäri maan.
Jokainen ihminen on laulun arvoinen, arvotti Veikko Lavi kuuluisassa kappaleessaan. Mieluusti jatkaisin ajatusta, ja laittaisin pallon haasteena eteenpäin: varmaan monella paikkakunnalla voidaan miettiä, pitäisikös lauluja kirjoittaa sittenkin juuri omasta elämänpiiristä.
Tämän levyn tekijät lienevät vain mielissään, jos kuulijat ottavat lauluja omakseen ja ehkä edelleen esitettäviksi. Albumin osin pelkistetty musiikillinen tuotanto tukeutui klassiseen ajatukseen tehdä välttämättömyydestä hyve, eikä kappaleita haluttu etäännyttää mitenkään kaukaisiksi, pikemminkin päinvastoin: näistä tarinoista tuli meille tekijöillekin läheisiä.
Toivottavasti emme jää tämän ystävyyden kanssa yksin.
MYLSÄSESSIOISTA
Mylsälevy äänitettiin (paria pientä poikkeusta lukuun ottamatta) ja miksattiin Kujalandia Recording Studiolla Lahdessa. Studion isäntä Kuja Salmi toimi Arto Pajukallion ohella levyn toisena tuottajana.
Ensimmäiset kaksi Mylsäpiisiä taltioitiin keväällä 2014. Tuolloin työn alle otettiin Äimän 70-lukuinen Love Records -pikkuhitti Vanhat omppopuut, sekä paikallisväestön tekstien keruutalkoiden satoa oleva Mylsällä meni seitkytluku. Mylsäläisen Katariina Kujalan sanoituksen Pajukallio sävelsi kantriksi. Tämän session aikoihin Kevyissä Mullissa soitti rumpuja Ville Lehtovaara. Leppoisasta hengestään huolimatta tuottoisan session myötä Kujalandia todettiin oivalliseksi työympäristöksi.
Ensimmäisten mylsäpiisien julkaisukeikka soitettiin 10.5.2014 Kevyet Mullat trion (Pajukallio, Kononen, Aho) voimin Myllykoskella (missäpä muuallakaan), ravintola Vanhassa Viialassa. Kappaleet julkaistiin promosinglen ja mini-cd:llä Maaseutumusiikin tulevaisuus. Seuraavana aamuna käppäilimme poseeraamaan legendaarista paikallismainetta nauttivan, mutta aikain saatossa sulkeutuneen Pirkon Baarin portaille. Jos ennen tuota keikkaa emme olle varmoja miten paikallisväestö suhtautuu tämänkaltaiseen ulkopuolisten toteuttamaan kotiseutuhistoriaa peilaavaan proggikseen, niin täpötäysi ravintola ja aivan huikea tunnelma vakuuttivat meidät siitä, että olemme oikealla asialla ja voimme huoletta jatkaa.
Syksyllä 2014 alkoi kova säätö seuraavan, huomattavasti suuremman Mylsäsession tiimoilta. Allakoita plärättiin urakalla ja viestejä singauteltiin edestakaisin. Viimein saatiin lukkoon lyödyksi pari pidennettyä helmikuista viikonloppua. Niiden aikana olisi tarkoitus purkittaa jonkin matkaa toistakymmentä uutta rallia Mylsän täydennykseksi. Oman jännittävän lisän savottaan toi se seikka, että juuri sessioiden alla Kevyiden Multien rumpaliksi vaihtui Juha Virta. Hänen kanssaan ehdittiin hyvä jos käsipäiväät sanoa ja yhdet orkkaharkat pitää ennen kuin oltiinkin jo studiossa.
Homma kuitenkin natsasi heti alusta alkaen ällistyttävän hyvin. Juha hoiti tonttinsa osaavin ottein ja kompit kulkivat ensitahdeista lähtien yhtäjalkaa Ykän bassottelun kanssa. Uusien piisien perustan todettiin olevan tältä osin vakaalla pohjalla. Studiotyöskentely eteni hedelmällisesti ja monet valmiitkin ideat elivät session edetessä. Tuotantoporras hahmotti laulunkirjoittajien kanssa tapauskohtaisesti oikean lähestymisen kulloinkin käsiteltävään kappaleeseen. Vaikka lauluja soviteltiin yhteisiin raameihin, niin tekijöiden omakin käsiala haluttiin jättää erottuville. Sitä mukaa kun pohjia syntyi, niin myös vierailevien solistien lopullisia aikatauluja alettiin lyödä lukkoon.
Varsinaisten bändisessioiden ulkopuolella studiossa kävi liuta Kevyiden Multien ystäviä hoitamassa osuutensa. Projektin tiukasti otteessaan pitänyt voimakaksikko juonitteli paketin kasaan ja ilman pienintäkään jääviyden tuskaa voidaan todeta, että lopputulos kuulostaa melkoisen hyvältä.
Mylsän julkkareita juhlitiin Myllykosken Maailmannäyttelyssä, Myllykoski World Expo MMXV -tapahtumassa toukokuussa 2015. Julkaisukeikat soitettiin entisaikain charmia hieman ränsistyneenäkin henkineessä Myllykosken Seuratalossa. Sittemmin talo on saanut uuden omistajan myötä vanhan kukoistuksensa takaisin. Toivotaan, että se ennustaa Myllykoskellekin valoisampia aikoja.
