Kuvaus
Vuonna 1968 julkaistiin Kari Kuuvan kirjoittama, Jarno Sarjasen tulkitsema kappale Nukkekoti, jota pidetään ensimmäisenä kokonaan suomalaisin voimin syntyneenä country-kappaleena. Kari Kuuvan oli käännyttänyt country-faniksi Jussi Raittinen, jonka Country & Western -radio-ohjelmassa lanseerattiin vuonna 1970 musiikkityylille suomenkielinen termi: kantri.
Kantria oltiin suomennettu ja käännöskappaleina levytetty jo 1920-luvulla, mutta Kari Kuuva, Jarno Sarjanen ja Raittisen veljekset loivat 60–70-lukujen vaihteessa suomikantrin pioneerilevytykset. Heidän seurakseen saatiin 70-luvun mittaan lisää nimiä. Mikko Alatalo toi kantrisävyt Juice Leskisen & Coitus Intin musiikkiin ennen suuntautumistaan maalaispojan soolouralleen. Vanha Isäntä- ja Country Express -yhtyeet antoivat inspiraatiota kantrista kiinnostuneille muusikoille eri puolilla maata. 80-luvun tärkeimmäksi suomikantribändiksi muodostui Freud Marx Engels & Jung, joka toi amerikkalaisen outlaw countryn klassikot ensimmäistä kertaa pätevästi suomen kielelle Pekka Myllykosken ja Mikko Saarelan nerokkaina käännöksinä.
Kantri ei esiinny Suomessa läheskään aina tyylipuhtaana, vaan on esimerkiksi Tuomari Nurmion ja J. Karjalaisen tuotannoissa liukunut muihin juurimusiikin lajeihin. Kantri on Suomessa liittynyt luontevasti myös iskelmään. Niin Kari Tapio kuin Topi Sorsakoskikin olisivat laulaneet mielellään enemmänkin kantria.
Mystiset metsätyömiehet ja keskikalja-cowboyt on ensimmäinen haastattelukirja suomalaisen kantrimusiikin tekijöistä. Se antaa suunvuoron musiikkityylin elossaoleville pioneereille, muistelee edesmenneitä ja päästää ääneen myös nuoremmat kantrintekijäpolvet. Kirjan kirjoittaja Suonna Kononen (s. 1971) on joensuulainen kulttuuritoimittaja ja Huojuva lato -kantriyhtyeen johtaja. Kirjan kuvannut Olli Nurmi (s. 1952) on helsinkiläinen valokuvaaja, joka on kuvannut levynkansia mm. Freud Marx Engels & Jungille.
